väittää

Suomi

Verbi

väittää (53-C) (taivutus[luo])

1. kertoa asia totena; inttää, vakuuttaa

   Väitti kivenkovaan, että ei tiedä asiasta mitään.

   En minä sitä tehnyt. -En ole väittänytkään, että teit.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋæi̯t̪ːæːˣ/
• tavutus: väit‧tää

Etymologia

Johdos sanasta väki merkityksessä ‘voima‘.

Käännökset

1. kertoa asia totena; inttää, vakuuttaa

englanti: allege italia: affermare (di), sostenere (di) ranska: affirmer, alléguer, clamer

ruotsi: påstå saksa: behaupten viro: väitma

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: väite, väittäjäiset, väittäminen, väittämä, väitös
• verbit: frekventatiivinen väitellä

Idiomit

1. väittää vastaan (sanoa vastaan, inttää)

   Älä viitsi aina väittää vastaan!

   En voi väittää vastaan siinä, että hän olisi luotettava.

Aiheesta muualla

• väittää Kielitoimiston sanakirjassa