väritön

Suomi

Adjektiivi

väritön (34-C) (komparatiivi värittömämpi, superlatiivi värittömin) (taivutus [luo])

1. sellainen, jossa ei ole muita värejä kuin mustaa ja valkoista tai harmaata

   väritön ja ankea maisema

2. (kuvaannollisesti) tylsä

   väritön persoona

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋærit̪øn/
• tavutus: vä‧ri‧tön

Etymologia

• väri + -tön

Käännökset

1. sellainen, jossa ei ole väriä

englanti: colorless, colourless

ranska: incolore

Vastakohdat

• värikäs
• värillinen

Aiheesta muualla

• väritön Kielitoimiston sanakirjassa