värkätä

Suomi

Verbi

värkätä (73-A) (taivutus[luo])

1. (murteellinen) tehdä, puuhata, touhuta; työskennellä jonkin parissa

   Mitäköhän se oikein värkkää?

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋærkæt̪æˣ/
• tavutus: vär‧kä‧tä

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: värkkääminen

Aiheesta muualla

• värkätä Kielitoimiston sanakirjassa