Katso myös: Varma, värma

SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

varma (9) (komparatiivi varmempi, superlatiivi varmin) (taivutus[luo])

  1. jonka tapahtuminen tai toteutuminen on hyvin todennäköistä, ennalta arvattua
    Juhlien järjestäminen ei ole vielä varmaa.
    Se on aina ollut varma tie tuhoon. (Björn Wahlroos sosialismista)
  2. joka on vakuuttunut jnk todenmukaisuudesta
    Olen varma, että hän puhuu totta.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈʋɑrmɑ/
  • tavutus: var‧ma

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

VastakohdatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

epävarma, idioottivarma, itsevarma, käyttövarma, pomminvarma, toimintavarma, voitonvarma, vuorenvarma

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • varma Kielitoimiston sanakirjassa

EsperantoMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

varma (yks. akk. varman, mon. varmaj, mon. akk. varmajn)

  1. lämmin

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈvar.ma/

Liittyvät sanatMuokkaa

IdoMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

varma

  1. lämmin

RuotsiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

varma (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

  1. (taivutusmuoto) yksikön yleissuvun heikko muoto sanasta varm
  2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko muoto sanasta varm
  3. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta varm