SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

varmuus (40)

  1. vakaa tieto jonkin asian tapahtumisesta
    Voin varmuudella sanoa asian olevan näin.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈʋɑrmuːs/
  • tavutus: var‧muus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi varmuus varmuudet
genetiivi varmuuden varmuuksien
partitiivi varmuutta varmuuksia
akkusatiivi varmuus;
varmuuden
varmuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi varmuudessa varmuuksissa
elatiivi varmuudesta varmuuksista
illatiivi varmuuteen varmuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi varmuudella varmuuksilla
ablatiivi varmuudelta varmuuksilta
allatiivi varmuudelle varmuuksille
muut sijamuodot
essiivi varmuutena varmuuksina
translatiivi varmuudeksi varmuuksiksi
abessiivi varmuudetta varmuuksitta
instruktiivi varmuuksin
komitatiivi varmuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo varmuude-
vahva vartalo varmuute-
konsonantti-
vartalo
varmuut-

EtymologiaMuokkaa

varma + -uus

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

huoltovarmuus, toimitusvarmuus, varmuusaste, varmuusetäisyys, varmuuskerroin, varmuusketju, varmuuskopio, varmuusköysi, varmuuslanka, varmuuslasi, varmuuslukko, varmuusvarasto, varmuusväline, varmuusesine

Aiheesta muuallaMuokkaa