vihapuhe

Suomi

Substantiivi

vihapuhe

1. vihantäyteinen puhe tai palaute, jossa selvästi ilmaistaan vihaa yllyttäen vihaan jotakuta tai joitakuita kohtaan; henkilölle tai organisaatiolle tunnekuohun vallassa annettu aggressiivinen palaute; loukkaava tai alatyylinen arvostelu

   Vihapuhetta ei ole erikseen säädetty rangaistavaksi, vaan vastaavassa tarkoituksessa käytetty säädös on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. (yle.fi)

   Työryhmä toivoo seuraavalta hallitukselta linjauksia vihapuheen kitkemiseksi. (oikeusministerio.fi)

   Vihreiden puheenjohtajan mukaan netissä rehottava vihapuhe maahanmuuttajia kohtaan on osaltaan johtanut rasismiin myös kaduilla. (maaseuduntulevaisuus.fi)

   Vihapuheen uhriksi voi joutua niin maahanmuuttaja, tutkija, blogin pitäjä kuin Suomen Punainen Ristikin. Jopa yritysten täytyy varautua siihen. (hs.fi)

   Ensin mainituissa vihapuhe voi yllättävällä vauhdilla saada kaikupohjaa sosiaalisesta mediasta ja valheisiin voidaan alkaa uskoa. (kansanuutiset.fi)

Etymologia

• yhdyssana sanoista viha ja puhe
• käännöslaina englannin termistä hate speech
• sana tunnetaan jo Aleksis Kiven teoksessa Seitsemän veljestä (1870)

Käännökset

1. puhetta jossa ilmaistaan vihaa sitä kohtaan mitä vihataan

englanti: hate speech

viro: vihakõne

Liittyvät sanat

• vihapuhuja
• sananvapaus
• valeuutinen
• maalitus
• mustamaalaaminen
• poliittinen korrektius
• rolliminen
• vihasivusto
• kiihottaminen kansanryhmää vastaan

Aiheesta muualla

• vihapuhe Kielitoimiston sanakirjassa