SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

viha (9)

  1. jkt tai jtak kohtaan tunnettu voimakas vastenmielisyyden tunne tai suuttumus
    Viha saa aikaan pahansuopaisuutta.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈʋihɑ/
  • tavutus: vi‧ha

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viha vihat
genetiivi vihan vihojen
(vihain)
partitiivi vihaa vihoja
akkusatiivi viha;
vihan
vihat
sisäpaikallissijat
inessiivi vihassa vihoissa
elatiivi vihasta vihoista
illatiivi vihaan vihoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vihalla vihoilla
ablatiivi vihalta vihoilta
allatiivi vihalle vihoille
muut sijamuodot
essiivi vihana vihoina
translatiivi vihaksi vihoiksi
abessiivi vihatta vihoitta
instruktiivi vihoin
komitatiivi vihoine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

myöhäiskantasuomen *viha, aiemmasta muodosta *wiša. Mahdollisesti jo indoiranilaisen kantakielen sanasta *dwiša-. Sukua viron sanalle viha ja (jos vanhempaa kantaa) udmurtin sanalle вож; indoiraanisesta kantasanasta johtuu myös avestan kielen vīša-, ”myrkky”.

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

herraviha, ihmisviha, isoviha, juutalaisviha, luokkaviha, miesviha, muukalaisviha, naisviha, pikkuviha, rotuviha, viha-rakkaussuhde, vihamielisyys, vihamies, vihanpito, vihanpurkaus, vihapäissään, vihapuhe, vihasivusto, ryssäviha, viharikos

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • viha Kielitoimiston sanakirjassa

ViroMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

viha (gen viha, part viha)

  1. viha

TaivutusMuokkaa

  • yksikön illatiivi vihasse
VertailuMuokkaa
  • komparatiivi viham
  • superlatiivi kõige viham

Liittyvät sanatMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

viha (gen viha, part viha)

  1. (mausta) karvas, katkera, kirpeä
    rediseil pole mädarõika viha juures – retiiseissä ei ole piparjuuren kirpeyttä

TaivutusMuokkaa

VertailuMuokkaa
  • komparatiivi viham
  • superlatiivi kõige viham

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa