viha

Suomi

Viha

Viha

Substantiivi

viha (9)

1. jotakin tai jotakuta kohtaan tunnettu äärimmäinen antipatia, tuohtunut ja/tai pahansuopainen vastenmielisyyden tunne; syvä suuttumus t. kiukku

   Viha saa aikaan pahansuopaisuutta.

   Anna hänen vihansa laantua.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋihɑ/
• tavutus: vi‧ha

Etymologia

myöhäiskantasuomen *viha, aiemmasta muodosta *wiša. Mahdollisesti jo indoiranilaisen kantakielen sanasta *dwiša-. Sukua viron sanalle viha ja (jos vanhempaa kantaa) udmurtin sanalle вож; indoiraanisesta kantasanasta johtuu myös avestan kielen vīša-, ”myrkky”.

Käännökset

1. voimakas vastenmielisyys ja pahansuopuus, suuttumus

albania: urejtje f. bulgaria: гняв m. englanti: hate, hatred, wrath; anger espanja: odio m. hollanti: haat, wrok italia: odio m. kreikka: θυμός kroaatti: mržnja f. latvia: naids malta: odju m., mibeghda f. nauru: eañ portugali: ódio m.

ranska: haine f.; colère f. romania: ură f. ruotsi: hat, vrede saksa: Hass m. tšekki: nenávist f. turkki: nefret, kin turkmeeni: nefret ukraina: ненависть f.; гнів m., лють f. unkari: düh venäjä: ненависть f.; гнев m. viro: viha, vaen

Liittyvät sanat

Synonyymit

osittain

• kauna, närä
• tuohtumus, suuttumus
• kiukku, äkäisyys, tulistuminen
• raivo

Johdokset

• adjektiivit: vihaava, vihainen
• substantiivit: vihaaja, vihastus
• verbit: vihata, vihastua, vihoitella, vihoittaa, vihastuttaa

Yhdyssanat

herraviha, ihmisviha, isoviha, juutalaisviha, luokkaviha, miesviha, muukalaisviha, naisviha, pikkuviha, rotuviha, ryssäviha, salaviha, vihamielinen, vihamies, vihanlietsoja, vihanpito, vihanpurkaus, vihanpuuska, vihapuhe, vihapäissään, viha-rakkaussuhde, viharikos, vihasivusto

Aiheesta muualla

• viha Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 384, 385, 722, 951, 1041, 1069, 3632 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viro

Substantiivi

viha (gen viha, part viha)

1. viha
2. (mausta tms.) kitkeryys, karvaus

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 17 (elu) elu

• yksikön illatiivi vihasse

Vertailu

• komparatiivi viham
• superlatiivi kõige viham

Liittyvät sanat

• vihane, vihaselt
• vihastama
• vihakuritegu
• vihakõne

Substantiivi

viha

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta viht

Adjektiivi

viha (gen viha, part viha)

1. (mausta) kitkerä, karvas, väkevä

   rediseil pole mädarõika viha juures – näissä retiiseissä ei ole piparjuuren kitkeryyttä

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 17 (elu) elu

Vertailu

• komparatiivi viham
• superlatiivi kõige viham

Liittyvät sanat

• humalaviha, viinaviha, õlleviha

Aiheesta muualla

• Eesti keele põhisõnavara sõnastik : viha
• viha Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)