vihastus

Suomi

Substantiivi

vihastus (39)

vihastumisen tila; vihastuneisuus

Ääntäminen

IPA: /ˈʋihɑst̪us/
tavutus: vi‧has‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vihastus	vihastukset
genetiivi	vihastuksen	vihastusten vihastuksien
partitiivi	vihastusta	vihastuksia
akkusatiivi	vihastus; vihastuksen	vihastukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	vihastuksessa	vihastuksissa
elatiivi	vihastuksesta	vihastuksista
illatiivi	vihastukseen	vihastuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vihastuksella	vihastuksilla
ablatiivi	vihastukselta	vihastuksilta
allatiivi	vihastukselle	vihastuksille
muut sijamuodot
essiivi	vihastuksena	vihastuksina
translatiivi	vihastukseksi	vihastuksiksi
abessiivi	vihastuksetta	vihastuksitta
instruktiivi	–	vihastuksin
komitatiivi	–	vihastuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	vihastukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	vihastus-

Etymologia

verbi vihastua (vartalo vihastu-) + johdin -s

Käännökset

1. vihastuminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

vihastus Kielitoimiston sanakirjassa