vilkutella

Suomi

Verbi

vilkutella (67-C) (taivutus [luo])

1. (frekventatiivinen) vilkuttaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋilkuˌt̪elːɑˣ/
• tavutus: vil‧ku‧tel‧la

Etymologia

johdos verbistä vilkuttaa (heikko vartalo vilkut|a- + johdin -el:ele- + verbintunnus -la)

Käännökset

1. frekventatiivinen: vilkuttaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: vilkutteleminen

Aiheesta muualla

• vilkutella Kielitoimiston sanakirjassa