viritellä (67-C) (taivutus[luo])[1]

  1. (frekventatiivinen) virittää
    viritellä mopoa
    viritellä nuotiota, tulta

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋiriˌt̪elːæˣ/
  • tavutus: vi‧ri‧tel‧lä

Etymologia

muokkaa

johdos verbistä virittää (johdin -el:ele-)

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 67-C