HollantiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

vis m. (monikko vissen)

  1. kala

LatinaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi vīs vīrēs
akkusatiivi vim vīrēs
genetiivi vīrium
datiivi vīribus
ablatiivi vīribus

vīs n. (yks. gen. –, monikko vīrēs)

  1. (ruumiillinen) voima, voimakkuus

VerbiMuokkaa

vīs

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä volō

RanskaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

vis f. (monikko vis)

  1. ruuvi

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • vis Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa

VerbiMuokkaa

vis

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vivre
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä vivre
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä vivre

VerbiMuokkaa

vis

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä voir
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä voir

RuotsiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

Taivutus
Positiivi
predikatiivinen adjektiivinen
epämääräinen määräinen
m. vis m. vis m. vise
yl. yl. yl. visa
n. vist n. vist n.
mon. visa mon. visa mon.
Komparatiivi
visare
Superlatiivi
predikatiivinen adjektiivinen
visast den/det/de visaste

vis

  1. viisas, tietävä

SubstantiiviMuokkaa

vis (5) (yks. määr. viset, mon. epämäär. vis, mon. määr. visen [luo])

  1. tapa

Liittyvät sanatMuokkaa