visa
![]() |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavisa (9)
- tietovisa, visailu, tietokilpailu
- Visaan osallistuville on luvassa hyviä palkintoja.
- eräissä lehtipuulajeissa tavattava kova, koristeellinen, erittäin vaikeasti halkaistava puulaatu
- Koivua, jossa visaa esiintyy kutsutaan visakoivuksi.
- (arkikieltä) luottokortti, VISA-kortti
- vinguttaa visaa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋisɑ/
- tavutus: vi‧sa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | visa | visat |
genetiivi | visan | visojen (visain) |
partitiivi | visaa | visoja |
akkusatiivi | visa; visan |
visat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | visassa | visoissa |
elatiivi | visasta | visoista |
illatiivi | visaan | visoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | visalla | visoilla |
ablatiivi | visalta | visoilta |
allatiivi | visalle | visoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | visana | visoina |
translatiivi | visaksi | visoiksi |
abessiivi | visatta | visoitta |
instruktiivi | – | visoin |
komitatiivi | – | visoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | visa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaEnglanti
muokkaaEspanja
muokkaaLatvia
muokkaaRanska
muokkaaRuotsi
muokkaaViro
muokkaaAdjektiivi
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.