viva

Espanja

Adjektiivi

viva

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta vivo

Interjektio

viva

1. eläköön
2. hurraa

Verbi

viva

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vivir
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä vivir
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä vivir

   Viva España!

   Eläköön Espanja!

Italia

Adjektiivi

viva

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta vivo

Verbi

viva

1. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vivere
2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä vivere
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä vivere

Latina

Adjektiivi

vīva

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta vīvus
2. (taivutusmuoto) monikon neutrimuoto sanasta vīvus
3. (taivutusmuoto) monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta vīvus

Adjektiivi

vīvā

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta vīvus

Ruotsi

Substantiivi

viva yl. (1) (yks. määr. vivan [luo], mon. epämäär. vivor [luo], mon. määr. vivorna [luo]) viva

1. (kasvitiede) esikko