vreme

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unei vremi
määräinen	vremii
monikko	unor vremi
määräinen	vremilor

vreme f. (määräinen: vremea, monikko: vremi, määräinen: vremile)

1. aika
2. sää

Etymologia

• slaavilainen laina, vrt. serbokroatian vreme, vrijeme, venäjän время

Serbia

Substantiivi

vréme n. (kyrillinen време)

1. aika
2. sää

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	vreme	vremena
genetiivi	vremena	vremena
datiivi-lokatiivi	vremenu	vremenima
akkusatiivi	vreme	vremena
vokatiivi	vreme	vremena
instrumentaali	vremenom	vremenima

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (ijekavica^?) vrijeme