yksinhuoltaja

Suomi

Substantiivi

yksinhuoltaja

1. ainoa lapsen tai lasten huoltaja, äiti tai isä; ei ole avioitunut, on eronnut tai jäänyt leskeksi

Käännökset

1. ainoa lapsen tai lasten huoltaja

englanti: single parent

kroaatti: samohrani roditelj m.

Liittyvät sanat

• yh
• yksinhuoltajuus

Yhdyssanat

yksinhuoltajaisä, yksinhuoltajaperhe, yksinhuoltajaäiti

Aiheesta muualla

• yksinhuoltaja Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 4266 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa