huoltaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- lapsen edun valvoja; henkilö joka vastaa virallisesti alaikäisestä henkilöstä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhuo̯lt̪ɑjɑ/
- tavutus: huol‧ta‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huoltaja | huoltajat |
genetiivi | huoltajan | huoltajien (huoltajain) |
partitiivi | huoltajaa | huoltajia |
akkusatiivi | huoltaja; huoltajan |
huoltajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huoltajassa | huoltajissa |
elatiivi | huoltajasta | huoltajista |
illatiivi | huoltajaan | huoltajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huoltajalla | huoltajilla |
ablatiivi | huoltajalta | huoltajilta |
allatiivi | huoltajalle | huoltajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huoltajana | huoltajina |
translatiivi | huoltajaksi | huoltajiksi |
abessiivi | huoltajatta | huoltajitta |
instruktiivi | – | huoltajin |
komitatiivi | – | huoltajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | huoltaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. lapsen edun valvoja; henkilö joka vastaa virallisesti alaikäisestä henkilöstä
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10