yleiskieli

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

yleiskieli

  1. (kielitiede) kielen kielioppisääntöjä ja sanastoa noudattava kieli, virallinen kielimuoto
  2. (kielitiede) kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmien yleisesti käyttämä kieli
    Yleiskielen virke- ja lauserakenne on kirjakielen normien mukaista.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈylei̯sˌkie̯li/
  • tavutus: y‧leis‧kie‧li

EtymologiaMuokkaa

yhdyssana sanoista yleinen ja kieli

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa