ylimielinen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaylimielinen (38) (komparatiivi ylimielisempi, superlatiivi ylimielisin) (taivutus[luo])
- omasta ylemmyydestään varma, muihin väheksyen suhtautuva
- Ylimielinen käytös, kohtelu, hymy
- Hänestä on tullut ylimielinen voittonsa jälkeen.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈyliˌmie̯linen/
- tavutus: y‧li‧mie‧li‧nen
Käännökset
muokkaa1. omasta ylemmyydestään varma, muihin väheksyen suhtautuva
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaa- (muihin väheksyen suhtautuva) nöyrä
Johdokset
muokkaa- adverbit: ylimielisesti
- substantiivit: ylimielisyys
Aiheesta muualla
muokkaa- ylimielinen Kielitoimiston sanakirjassa