ylimielinen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
ylimielinen (38) (komparatiivi ylimielisempi, superlatiivi ylimielisin) (taivutus[luo])
- omasta ylemmyydestään varma, muihin väheksyen suhtautuva
- Ylimielinen käytös, kohtelu, hymy
- Hänestä on tullut ylimielinen voittonsa jälkeen.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈyliˌmie̯linen/
- tavutus: y‧li‧mie‧li‧nen
Käännökset muokkaa
1. omasta ylemmyydestään varma, muihin väheksyen suhtautuva
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Vastakohdat muokkaa
- (muihin väheksyen suhtautuva) nöyrä
Johdokset muokkaa
- adverbit: ylimielisesti
- substantiivit: ylimielisyys
Aiheesta muualla muokkaa
- ylimielinen Kielitoimiston sanakirjassa