ylemmyys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaylemmyys (40)
- se, että on ylempi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈylemːyːs/
- tavutus: y‧lem‧myys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ylemmyys | ylemmyydet |
genetiivi | ylemmyyden | ylemmyyksien |
partitiivi | ylemmyyttä | ylemmyyksiä |
akkusatiivi | ylemmyys; ylemmyyden |
ylemmyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ylemmyydessä | ylemmyyksissä |
elatiivi | ylemmyydestä | ylemmyyksistä |
illatiivi | ylemmyyteen | ylemmyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ylemmyydellä | ylemmyyksillä |
ablatiivi | ylemmyydeltä | ylemmyyksiltä |
allatiivi | ylemmyydelle | ylemmyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ylemmyytenä | ylemmyyksinä |
translatiivi | ylemmyydeksi | ylemmyyksiksi |
abessiivi | ylemmyydettä | ylemmyyksittä |
instruktiivi | – | ylemmyyksin |
komitatiivi | – | ylemmyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ylemmyyde- | |
vahva vartalo | ylemmyyte- | |
konsonantti- vartalo |
ylemmyyt- |
Käännökset
muokkaa1. ylemmyys
|