Katso myös: -ka, ka, ka., kA, ,

Konjunktio

muokkaa

-kä

  1. (rinnastuskonjunktio) ja; käytetään vain kielteisessä rinnasteisessa sivulauseessa, jossa se liitetään kieltoverbiin
    Siellä ei ollut ruokaa ei kukaan ostanut sinne ruokaa.

Etymologia

muokkaa

Pääte lienee ollut alkuaan vahvistava:

En syö en juo. ’En syö — niin: en juo.’[1]

Käännökset

muokkaa

Suffiksi

muokkaa

-kä (etuvokaalisissa sanoissa -kä)

  1. harvoin käytettävä tehostava liitepartikkeli
    johonka, mihin, miksi
  2. partikkelien muodostin
    eh, koska, saakka, se, taikka, vaikka
  3. johdin
    mi, kuka, joka

Liittyvät sanat

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.