kutka
 |
Suomi
muokkaaPronomini
muokkaakutka
- (interrogatiivinen, taivutusmuoto, vanhahtava) monikkomuoto sanasta kuka
- (indefiniittinen, taivutusmuoto, vanhahtava) monikkomuoto sanasta kuka
Käännökset
muokkaa1. persoonapronomini
|
Ks. ketkä |
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (nykykieltä) ketkä
Anagrammit
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkut̪kɑ/
- tavutus: kut‧ka
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kutka | kutkat |
| genetiivi | kutkan | kutkien (kutkain) |
| partitiivi | kutkaa | kutkia |
| akkusatiivi | kutka; kutkan |
kutkat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kutkassa | kutkissa |
| elatiivi | kutkasta | kutkista |
| illatiivi | kutkaan | kutkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kutkalla | kutkilla |
| ablatiivi | kutkalta | kutkilta |
| allatiivi | kutkalle | kutkille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kutkana | kutkina |
| translatiivi | kutkaksi | kutkiksi |
| abessiivi | kutkatta | kutkitta |
| instruktiivi | – | kutkin |
| komitatiivi | – | kutkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kutka- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. kutina
|
Ks. kutina |
Aiheesta muualla
muokkaa- kutka Kielitoimiston sanakirjassa
Kroaatti
muokkaaSubstantiivi
muokkaakutka
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta kutak
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10