takku

Katso myös: tákku, Takku

Suomi

Substantiivi

takku (1)

toisiinsa takertuneiden karvojen tms. muodostama sekava kimppu
karvapeite, jossa on kohdan 1 mukaisia kimppuja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	takku	takut
genetiivi	takun	takkujen
partitiivi	takkua	takkuja
akkusatiivi	takku; takun	takut
sisäpaikallissijat
inessiivi	takussa	takuissa
elatiivi	takusta	takuista
illatiivi	takkuun	takkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	takulla	takuilla
ablatiivi	takulta	takuilta
allatiivi	takulle	takuille
muut sijamuodot
essiivi	takkuna	takkuina
translatiivi	takuksi	takuiksi
abessiivi	takutta	takuitta
instruktiivi	–	takuin
komitatiivi	–	takkuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	taku-
vahva vartalo	takku-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

takkutukka

Aiheesta muualla

takku Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=takku&oldid=4477132”