Keskustelu:rekka-auto
Tästä sanasta on keskustelua kohdassa Keskustelu:rekka --81.19.115.130 28. maaliskuuta 2013 kello 20.37 (UTC)
- Aiheesta on keskustelua ja vastauksia myös Wikipediassa: w:Wikipedia:Kahvihuone_(kielenhuolto)#Rekka-auto --Aulis Eskola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 21.34 (UTC)
Merkinnät 'lastenkieltä, arkikieltä' tarkoittavat tyyliä ei "käyttöalaa"[?] tai käyttöyhteyttä.--Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 07.18 (UTC)
- Mitähän tuo keskellä? lausetta? oleva kysymysmerkki tarkoittaa? --Jmk (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 07.33 (UTC)
- Kysymystä, miksi termiä käytetään tässä yhteydessä, lisäsin hakasulut (saako käyttää lauseen keskellä?].--Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 08.00 (UTC)
- Mitä ihmeellistä on sanassa käyttöala? --Jmk (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 08.05 (UTC)
- Kielestä puhuttaessa mielestäni sanan käyttöala merkitys on selkeästi eri kuin sanan tyyli. Tyyleinä käyttäisin esimerkiksi termejä: alatyyli, arkikieli, halventava, kansankieli, kuvaileva, runollinen, slangi, yleiskieli, ylätyyli jne.
- Termiä käyttöala pitäisin likimain samaa tarkoittavana kuin käyttöyhteys, esimerkiksi anatomia, kielitiede, liikenne, sotilasala jne.
- On tietysti monia muitakin tapoja selventää sanan käyttötarkoitus. Kielen käytön kuvailun yhteydessä pitäisin kuitenkin nämä "tyylit" ja muut käyttötavat, -alat ja -yhteydet selvästi erillisinä käsitteinä. Saahan niitä kukin tietysti yhdistellä mielensä mukaan, kielihän on vapaa.--Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 08.25 (UTC)
- Mitä ihmeellistä on sanassa käyttöala? --Jmk (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 08.05 (UTC)
- No sinähän voit tietysti olla mitä mieltä haluat. --Jmk (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 08.29 (UTC)
Alun perin lisäsin nuo tyylimerkinnät tähän artikkeliin selventääkseni asiasta toisaalla käytävää keskustelua, erottamaan sanojen rekka-auto ja rekka eroja. Ilmeisesti viesti oli kuitenkin epäselvä. Täytyy miettiä toista tapaa asian ilmaisemiseksi.--Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 09.19 (UTC)
Sanan tyyli
muokkaaMielestäni sanaa voidaan nykyisin pitää lastenkielisenä tai arkikielisenä. Nykysuomessa tuntuu olevan yleisempänä käytössä muoto rekka (ei lähteitä).--Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 12.37 (UTC)
- No mielestäni hyvää kirja-/yleiskieltä ko. sana ei ole. On kuitenkin vaikea löytää lähteitä, joita nyt ilmeisesti peräänkuulutetaan, sille mikä on sanan tyyli. Lähteistä sana on kuitenkin löydetty. Onko sana rekka arkikieltä? Myös voidaan käyttää ko. sanan sijaan sanoja kuorma-auto ja ajoneuvoyhdistelmä, jotka ovat molemmat hyvää yleiskieltä. --Hartz (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 12.47 (UTC)
- Tuossapa muuten Jmk:lle ylläri, että merkitsemme sanan lastenkieliseksi. ;-) --Hartz (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 12.49 (UTC)
- Sanan käytttötavasta ja merkityksestä on kyllä käyty vuoisikymmenien mittaan paljonkin keskustelua [muistikuva, lähteitä allekirjoittaneelta tarvittaessa], selvää lopputulosta saa kai vielä odottaa.--Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 12.50 (UTC)
- "LASSEN TRAKTORI ON KELTAINEN. SIINÄ ON EDESSÄ ISO KAUHA, JOLLA LASSE LASTAA PERÄKÄRRYYN HIEKKAA. LASSE KIPPAA HIEKKAA TENNISKENTÄLLE. ENSI KESÄNÄ REKKA-AUTO TUO KENTÄLLE SEPELIMURSKETTA." Ukin mökillä : pienten ja isojen poikien leikkikaluja : mökkielämää / Harri Stigel : Books on Demand, [2010]. Versaali alkuperäistekstissä.
- "Isä, mullakin on rekka-auto, äiti on ostanut... — Öhöh. — Isä, ajetaanko kilpaa? Tehdään niin että sulia on poliisiauto ja mulla rekka-auto, jooko? ..." Kirsikkavarkaat / Aulikki Oksanen. Helsinki : Kirjayhtymä, 1976. Sivu 50. --Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 13.16 (UTC)
- Ja vähän arkikieltä: ". . . Salme ei vastaa, keskittyy katsomaan eteensä. Edessä on rekka-auto, sen musta rapainen perä, korkeat salvoin suljetut ovet. Välissä on tyhjää ..." Maisa ja upseeri / Tuulikki Ijäs 1972. sivu 267
- Eduskunnassakin käytetty, tyyylilajin saa päättäää lukija: "Todellakin nämä mahdollisuudet ajaa rekka-auto tai sen perävaunu junaan ovat hyvin kätevä tapa yhdistää näitä kuljetuksia." Vuoden 2004 valtiopäivät. s. 2144. --Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 13.29 (UTC)
- Lainsäätäjä taitaa sentään ammattikielessään käyttää ilmaisuja erilaisista ajoneuvoyhdistelmistä, mutta silloinhan olemmekin jo keskustelussa sanan rekka käyttöalasta ja relevanssista.--Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 13.45 (UTC)
- No voi huoh taas. Lakiteksti ei ole sama kuin yleiskieli. Lakitekstistä ei löydy rekka-autoa mutta ei myöskään rekkaa eikä täysperävaunua. Merkataanko seuraavaksi täysperävaunu lastenkieleksi vai mitä te vielä keksitte? --Jmk (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 14.42 (UTC)
- Miten se nyt meni; en kirjoittanut yleiskielestä (Saatte sinutella), vaan lainsäätäjän ammattikielestä joka kyllä tietääkseni sisältää sekä yleiskieltä että lakikieltä. Ja kysymyshän olikin keskustelusta sanasta rekka. Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 15.04 (UTC)
- Uutisissa sana on ainakin yleisessä käytössä. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 22.05 (UTC)
Sanan alkuperä on tuolla Wikipedian puolella selvitetty: "rekka" on liittynyt aiemmin hevosrekiin. "Rekka-auto"-ilmaisua on varmastikin pitänyt usein käyttää erottamaan hevospelit ("rekat") moottorivoimaisesta kalustosta.
Jospa lähestytään toisesta suunnasta tuota sanan tyylin kysymystä: Jos "rekka-auto" ei ole kirjakieltä ja yleiskieltä, niin mikä sana sen sitten korvaa, kun vältetään lapsekkaita ilmaisuja? Ainako "puoliperävaunuyhdistelmä"? Tämä pitkä ilmaisu on kuitenkin harvinaisempi ja liittyy lähinnä määräysten kieleen. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 21.54 (UTC)
Merkityksen laajuus
muokkaaNyt merkitys on ykskantaan "rekka", mutta tämä sana on varmasti merkitykseltään suppeampi kuin rekka. Jotain pitäis korjata... --Aulis Eskola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 21.54 (UTC)