Liite:Verbitaivutus/suomi/emännöidä

verbi emännöidä, taivutustyyppi 68

Vartalot
vokaalivartalo	emännöi-
heikko vokaalivartalo	-
vahva vokaalivartalo	-
konsonanttivartalo	-

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	emännöin (emännöitsen)	en emännöi (emännöitse)	minä	olen emännöinyt	en ole emännöinyt
sinä	emännöit (emännöitset)	et emännöi (emännöitse)	sinä	olet emännöinyt	et ole emännöinyt
hän	emännöi (emännöitsee)	ei emännöi (emännöitse)	hän	on emännöinyt	ei ole emännöinyt
me	emännöimme (emännöitsemme)	emme emännöi (emännöitse)	me	olemme emännöineet	emme ole emännöineet
te Te	emännöitte (emännöitsette) -"-	ette emännöi (emännöitse) -"-	te Te	olette emännöineet olette emännöinyt	ette ole emännöineet ette ole emännöinyt
he	emännöivät (emännöitsevät)	eivät emännöi (emännöitse)	he	ovat emännöineet	eivät ole emännöineet

passiivi	emännöidään	ei emännöidä	passiivi	on emännöity	ei ole emännöity
imperfekti			pluskvamperfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	emännöin (emännöitsin)	en emännöinyt	minä	olin emännöinyt	en ollut emännöinyt
sinä	emännöit (emännöitsit)	et emännöinyt	sinä	olit emännöinyt	et ollut emännöinyt
hän	emännöi (emännöitsi)	ei emännöinyt	hän	oli emännöinyt	ei ollut emännöinyt
me	emännöimme (emännöitsimme)	emme emännöineet	me	olimme emännöineet	emme olleet emännöineet
te Te	emännöitte (emännöitsitte) -"-	ette emännöineet ette emännöinyt	te Te	olitte emännöineet olitte emännöinyt	ette olleet emännöineet ette olleet emännöinyt
he	emännöivät (emännöitsivät)	eivät emännöineet	he	olivat emännöineet	eivät olleet emännöineet

passiivi	emännöitiin	ei emännöity	passiivi	oli emännöity	ei ollut emännöity

Konditionaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	emännöisin (emännöitsisin)	en emännöisi (emännöitsisi)	minä	olisin emännöinyt	en olisi emännöinyt
sinä	emännöisit (emännöitsisit)	et emännöisi (emännöitsisi)	sinä	olisit emännöinyt	et olisi emännöinyt
hän	emännöisi (emännöitsisi)	ei emännöisi (emännöitsisi)	hän	olisi emännöinyt	ei olisi emännöinyt
me	emännöisimme (emännöitsisimme)	emme emännöisi (emännöitsisi)	me	olisimme emännöineet	emme olisi emännöineet
te Te	emännöisitte (emännöitsisitte) -"-	ette emännöisi (emännöitsisi) -"-	te Te	olisitte emännöineet olisitte emännöinyt	ette olisi emännöineet ette olisi emännöinyt
he	emännöisivät (emännöitsisivät)	eivät emännöisi (emännöitsisi)	he	olisivat emännöineet	eivät olisi emännöineet

passiivi	emännöitäisiin	ei emännöitäisi	passiivi	olisi emännöity	ei olisi emännöity

Potentiaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	emännöinen	en emännöine	minä	lienen emännöinyt	en liene emännöinyt
sinä	emännöinet	et emännöine	sinä	lienet emännöinyt	et liene emännöinyt
hän	emännöinee	ei emännöine	hän	lienee emännöinyt	ei liene emännöinyt
me	emännöinemme	emme emännöine	me	lienemme emännöineet	emme liene emännöineet
te Te	emännöinette -"-	ette emännöine -"-	te Te	lienette emännöineet lienette emännöinyt	ette liene emännöineet ette liene emännöinyt
he	emännöinevät	eivät emännöine	he	lienevät emännöineet	eivät liene emännöineet

passiivi	emännöitäneen	ei emännöitäne	passiivi	lienee emännöity	ei liene emännöity

Imperatiivi
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	–	–	minä	–	–
sinä	emännöi (emännöitse)	älä emännöi (emännöitse)	sinä	–	–
hän	emännöiköön	älköön emännöikö	hän	olkoon emännöinyt	älköön olko emännöinyt
me	emännöikäämme	älkäämme emännöikö	me	–	–
te Te	emännöikää -"-	älkää emännöikö -"-	te Te	–	–
he	emännöikööt	älkööt emännöikö	he	olkoot emännöineet	älkööt olko emännöineet

passiivi	emännöitäköön	älköön emännöitäkö	passiivi	olkoon emännöity	älköön olko emännöity

Nominaalimuodot

infinitiivit				partisiipit
		aktiivi	passiivi		aktiivi	passiivi
1.		emännöidä		preesens	emännöivä (emännöitsevä)	emännöitävä
pitkä 1.		emännöidäkseen¹		perfekti	emännöinyt	emännöity
2.	inessiivi	emännöidessä²	emännöitäessä	agentti	emännöimä (emännöitsemä)⁴
2.	instruktiivi	emännöiden	–	kielteinen agentti	emännöimätön (emännöitsemätön)
3.	inessiivi	emännöimässä (emännöitsemässä)	–	¹⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ²⁾ voidaan käyttää omistusliitteen kanssa ³⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ⁴⁾ käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"
	elatiivi	emännöimästä (emännöitsemästä)	–
	illatiivi	emännöimään (emännöitsemään)	–
	adessiivi	emännöimällä (emännöitsemällä)	–
	abessiivi	emännöimättä (emännöitsemättä)	–
	instruktiivi	emännöimän	emännöitämän
4.		emännöiminen (emännöitseminen)
5		emännöimäisillään (emännöitsemäisillään)³