emännöitsevä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaemännöitsevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä emännöidä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | emännöitsevä | emännöitsevät |
genetiivi | emännöitsevän | emännöitsevien (emännöitseväin) |
partitiivi | emännöitsevää | emännöitseviä |
akkusatiivi | emännöitsevä; emännöitsevän | emännöitsevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | emännöitsevässä | emännöitsevissä |
elatiivi | emännöitsevästä | emännöitsevistä |
illatiivi | emännöitsevään | emännöitseviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | emännöitsevällä | emännöitsevillä |
ablatiivi | emännöitsevältä | emännöitseviltä |
allatiivi | emännöitsevälle | emännöitseville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | emännöitsevänä | emännöitsevinä |
translatiivi | emännöitseväksi | emännöitseviksi |
abessiivi | emännöitsevättä | emännöitsevittä |
instruktiivi | – | emännöitsevin |
komitatiivi | – | emännöitsevine |