Liite:Verbitaivutus/suomi/rikkoontua

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	rikkoonnun	en rikkoonnu	minä	olen rikkoontunut	en ole rikkoontunut
sinä	rikkoonnut	et rikkoonnu	sinä	olet rikkoontunut	et ole rikkoontunut
hän	rikkoontuu	ei rikkoonnu	hän	on rikkoontunut	ei ole rikkoontunut
me	rikkoonnumme	emme rikkoonnu	me	olemme rikkoontuneet	emme ole rikkoontuneet
te Te	rikkoonnutte -"-	ette rikkoonnu -"-	te Te	olette rikkoontuneet olette rikkoontunut	ette ole rikkoontuneet ette ole rikkoontunut
he	rikkoontuvat	eivät rikkoonnu	he	ovat rikkoontuneet	eivät ole rikkoontuneet

passiivi	rikkoonnutaan	ei rikkoonnuta	passiivi	on rikkoonnuttu	ei ole rikkoonnuttu
imperfekti			pluskvamperfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	rikkoonnuin	en rikkoontunut	minä	olin rikkoontunut	en ollut rikkoontunut
sinä	rikkoonnuit	et rikkoontunut	sinä	olit rikkoontunut	et ollut rikkoontunut
hän	rikkoontui	ei rikkoontunut	hän	oli rikkoontunut	ei ollut rikkoontunut
me	rikkoonnuimme	emme rikkoontuneet	me	olimme rikkoontuneet	emme olleet rikkoontuneet
te Te	rikkoonnuitte -"-	ette rikkoontuneet ette rikkoontunut	te Te	olitte rikkoontuneet olitte rikkoontunut	ette olleet rikkoontuneet ette olleet rikkoontunut
he	rikkoontuivat	eivät rikkoontuneet	he	olivat rikkoontuneet	eivät olleet rikkoontuneet

passiivi	rikkoonnuttiin	ei rikkoonnuttu	passiivi	oli rikkoonnuttu	ei ollut rikkoonnuttu

Konditionaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	rikkoontuisin	en rikkoontuisi	minä	olisin rikkoontunut	en olisi rikkoontunut
sinä	rikkoontuisit	et rikkoontuisi	sinä	olisit rikkoontunut	et olisi rikkoontunut
hän	rikkoontuisi	ei rikkoontuisi	hän	olisi rikkoontunut	ei olisi rikkoontunut
me	rikkoontuisimme	emme rikkoontuisi	me	olisimme rikkoontuneet	emme olisi rikkoontuneet
te Te	rikkoontuisitte -"-	ette rikkoontuisi -"-	te Te	olisitte rikkoontuneet olisitte rikkoontunut	ette olisi rikkoontuneet ette olisi rikkoontunut
he	rikkoontuisivat	eivät rikkoontuisi	he	olisivat rikkoontuneet	eivät olisi rikkoontuneet

passiivi	rikkoonnuttaisiin	ei rikkoonnuttaisi	passiivi	olisi rikkoonnuttu	ei olisi rikkoonnuttu

Potentiaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	rikkoontunen	en rikkoontune	minä	lienen rikkoontunut	en liene rikkoontunut
sinä	rikkoontunet	et rikkoontune	sinä	lienet rikkoontunut	et liene rikkoontunut
hän	rikkoontunee	ei rikkoontune	hän	lienee rikkoontunut	ei liene rikkoontunut
me	rikkoontunemme	emme rikkoontune	me	lienemme rikkoontuneet	emme liene rikkoontuneet
te Te	rikkoontunette -"-	ette rikkoontune -"-	te Te	lienette rikkoontuneet lienette rikkoontunut	ette liene rikkoontuneet ette liene rikkoontunut
he	rikkoontunevat	eivät rikkoontune	he	lienevät rikkoontuneet	eivät liene rikkoontuneet

passiivi	rikkoonnuttaneen	ei rikkoonnuttane	passiivi	lienee rikkoonnuttu	ei liene rikkoonnuttu

infinitiivit				partisiipit
		aktiivi	passiivi		aktiivi	passiivi
1.		rikkoontua		preesens	rikkoontuva	rikkoonnuttava
pitkä 1.		rikkoontuakseen¹		perfekti	rikkoontunut	rikkoonnuttu
2.	inessiivi	rikkoontuessa²	rikkoonnuttaessa	agentti	rikkoontuma⁴
2.	instruktiivi	rikkoontuen	–	kielteinen agentti	rikkoontumaton
3.	inessiivi	rikkoontumassa	–	¹⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ²⁾ voidaan käyttää omistusliitteen kanssa ³⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ⁴⁾ käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"
	elatiivi	rikkoontumasta	–
	illatiivi	rikkoontumaan	–
	adessiivi	rikkoontumalla	–
	abessiivi	rikkoontumatta	–
	instruktiivi	rikkoontuman	rikkoonnuttaman
4.		rikkoontuminen
5		rikkoontumaisillaan³