Liite:Verbitaivutus/suomi/solmia

Vartalot
vokaalivartalo solmi-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot

muokkaa
Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä solmin en solmi minä olen solminut en ole solminut
sinä solmit et solmi sinä olet solminut et ole solminut
hän solmii ei solmi hän on solminut ei ole solminut
me solmimme emme solmi me olemme solmineet emme ole solmineet
te
Te
solmitte
-"-
ette solmi
-"-
te
Te
olette solmineet
olette solminut
ette ole solmineet
ette ole solminut
he solmivat eivät solmi he ovat solmineet eivät ole solmineet
passiivi solmitaan ei solmita passiivi on solmittu ei ole solmittu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä solmin en solminut minä olin solminut en ollut solminut
sinä solmit et solminut sinä olit solminut et ollut solminut
hän solmi ei solminut hän oli solminut ei ollut solminut
me solmimme emme solmineet me olimme solmineet emme olleet solmineet
te
Te
solmitte
-"-
ette solmineet
ette solminut
te
Te
olitte solmineet
olitte solminut
ette olleet solmineet
ette olleet solminut
he solmivat eivät solmineet he olivat solmineet eivät olleet solmineet
passiivi solmittiin ei solmittu passiivi oli solmittu ei ollut solmittu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä solmisin en solmisi minä olisin solminut en olisi solminut
sinä solmisit et solmisi sinä olisit solminut et olisi solminut
hän solmisi ei solmisi hän olisi solminut ei olisi solminut
me solmisimme emme solmisi me olisimme solmineet emme olisi solmineet
te
Te
solmisitte
-"-
ette solmisi
-"-
te
Te
olisitte solmineet
olisitte solminut
ette olisi solmineet
ette olisi solminut
he solmisivat eivät solmisi he olisivat solmineet eivät olisi solmineet
passiivi solmittaisiin ei solmittaisi passiivi olisi solmittu ei olisi solmittu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä solminen en solmine minä lienen solminut en liene solminut
sinä solminet et solmine sinä lienet solminut et liene solminut
hän solminee ei solmine hän lienee solminut ei liene solminut
me solminemme emme solmine me lienemme solmineet emme liene solmineet
te
Te
solminette
-"-
ette solmine
-"-
te
Te
lienette solmineet
lienette solminut
ette liene solmineet
ette liene solminut
he solminevat eivät solmine he lienevät solmineet eivät liene solmineet
passiivi solmittaneen ei solmittane passiivi lienee solmittu ei liene solmittu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä solmi älä solmi sinä
hän solmikoon älköön solmiko hän olkoon solminut älköön olko solminut
me solmikaamme älkäämme solmiko me
te
Te
solmikaa
-"-
älkää solmiko
-"-
te
Te
he solmikoot älkööt solmiko he olkoot solmineet älkööt olko solmineet
passiivi solmittakoon älköön solmittako passiivi olkoon solmittu älköön olko solmittu

Nominaalimuodot

muokkaa
infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. solmia preesens solmiva solmittava
pitkä 1. solmiakseen1 perfekti solminut solmittu
2. inessiivi solmiessa2 solmittaessa agentti solmima4
instruktiivi solmien kielteinen agentti solmimaton
3. inessiivi solmimassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi solmimasta
illatiivi solmimaan
adessiivi solmimalla
abessiivi solmimatta
instruktiivi solmiman solmittaman
4. solmiminen
5 solmimaisillaan3