solminut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä solmia

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi solminut solmineet
genetiivi solmineen solmineiden
solmineitten
partitiivi solminutta solmineita
akkusatiivi solminut; solmineen solmineet
sisäpaikallissijat
inessiivi solmineessa solmineissa
elatiivi solmineesta solmineista
illatiivi solmineeseen solmineisiin
solmineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi solmineella solmineilla
ablatiivi solmineelta solmineilta
allatiivi solmineelle solmineille
muut sijamuodot
essiivi solmineena solmineina
translatiivi solmineeksi solmineiksi
abessiivi solmineetta solmineitta
instruktiivi solminein
komitatiivi solmineine