perustus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
perustus (39) (monikko perustukset)
- rakennuksen tai muun teknisen rakennelman osa, jonka tarkoituksena on välittää ja sovittaa rakenteelle tulevat kuormat rakennusalustalle
- (kuvaannollisesti) lähtökohta, pohja
- Liberaalin demokratian perustukset järkkyvät. (is.fi 2013)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈperust̪us/
- tavutus: pe‧rus‧tus
Käännökset muokkaa
1. rakennuksen perustus
|
2. lähtökohta
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
harkkoperustus, multiaisperustus, perustuskuoppa, perustuslaki, perustustyö
Aiheesta muualla muokkaa
- perustus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 391 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa