ano

Katso myös: Ano, año, áno

Suomi

Substantiivi

ano

1. (nettislangia) anonyymi

Liittyvät sanat

• nyymi

Verbi

ano

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä anoa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä anoa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä anoa

Espanja

Substantiivi

ano m. (monikko anos)

1. peräaukko

Etymologia

latinan sanasta ānus (DRAE)

Esperanto

Substantiivi

ano (yks. akk. anon; mon. anoj, mon. akk. anojn)

1. jäsen

Inarinsaame

Substantiivi

aṇo (gen. ano)

1. käyttö

Ääntäminen

• IPA: [ˈɑnˑo]

Italia

Substantiivi

ano m. (monikko ani)[luo]

1. peräaukko

Latina

Substantiivi

ānō

1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta ānus
2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta ānus

Mouk-aria

Verbi

ano

1. uneksia

Portugali

Substantiivi

ano m. (monikko anos)

1. vuosi

Tšekki

Interjektio

ano

1. kyllä

Etymologia

a 'ja' + ono 'se'