Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

anoa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta ano

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑnoɑ/
  • tavutus: a‧no‧a

Substantiivi muokkaa

anoa (12) tai (15)

  1. kääpiöpuhveli

Taivutus muokkaa

Verbi muokkaa

anoa (52) (taivutus[luo])

  1. pyytää nöyrästi; jättää avunpyyntö, lykkäyspyyntö...
    Elinkautisvanki anoi presidentiltä armahdusta.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑnoɑˣ/
  • tavutus: a‧no‧a

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • anoa Kielitoimiston sanakirjassa