Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

anomus (39)

  1. nöyrä pyyntö; virallinen pyyntö
    Alokkaiden loma-anomuksia on toistaiseksi turha jättää.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑnomus/
  • tavutus: a‧no‧mus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi anomus anomukset
genetiivi anomuksen anomusten
anomuksien
partitiivi anomusta anomuksia
akkusatiivi anomus;
anomuksen
anomukset
sisäpaikallissijat
inessiivi anomuksessa anomuksissa
elatiivi anomuksesta anomuksista
illatiivi anomukseen anomuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi anomuksella anomuksilla
ablatiivi anomukselta anomuksilta
allatiivi anomukselle anomuksille
muut sijamuodot
essiivi anomuksena anomuksina
translatiivi anomukseksi anomuksiksi
abessiivi anomuksetta anomuksitta
instruktiivi anomuksin
komitatiivi anomuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo anomukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
anomus-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

anomuskirjelmä, armahdusanomus, armonanomus, erivapausanomus, eroanomus, joukkoanomus, korvausanomus, laina-anomus, lupa-anomus

Aiheesta muualla muokkaa

  • anomus Kielitoimiston sanakirjassa