dignut

Kroaatti

dȉgnūt

(taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfektin maskuliini verbistä dignuti/dići (”nostaa, pystyttää, yllyttää…”)

Sanan dignut taivutus

	yksikkö				monikko
	maskuliini		neutri	feminiini	maskuliini	neutri	feminiini
	elollinen	eloton	neutri	feminiini	maskuliini	neutri	feminiini
nominatiivi	dignut^epäm, dignuti^määr		dignuto	dignuta	dignuti	dignuta	dignute
genetiivi	dignuta^epäm, dignutog(a)^määr			dignute	dignutih
datiivi‑lokatiivi	dignutu^epäm, dignutom(e/u)^määr			dignutoj	dignutim(a)
akkusatiivi	dignuta^epäm dignutog^määr	dignut^epäm dignuti^määr	dignuto	dignutu	dignute	dignuta	dignute
instrumentaali	dignutim			dignutom	dignutim(a)