dignuti

Kroaatti

Verbi

dȉgnuti (yks. 1. dȉgnēm) (perfektiivinen) (imperfektiivinen dȉzati)

1. nostaa; siirtää, poimia ylös
2. pystyttää, kohottaa, suoristaa (asettaa pystyasentoon)
3. nostaa, yllyttää (väki kapinaan tms.)
4. pystyttää, rakentaa
5. nostaa, lunastaa (rahasta, asiakirjoista tms.)
6. nostaa, kohottaa (korottaa arvoa tai määrää)
7. (refleksiivinen; se) nousta (herätä sängystä)
8. (refleksiivinen; se) nousta (kohottautua jalkeille)
9. (refleksiivinen; se) nousta, kavuta, siirtyä ylös
10. (refleksiivinen; se) nousta, kohota (lämpötilasta, vedestä jne.)
11. (refleksiivinen; se) nousta (sääilmiöistä, kuten myrskystä)
12. (refleksiivinen; se) nousta (ryhtyä kapinaan tai vastarintaan)

Ääntäminen

• IPA: /'dîɡnuti/

Taivutus

    Verbin dignuti taivutus 

Infinitiivi Preteritin adverbi Gerundi dignuti dignuvši – Aikamuoto Yksikkö Monikko 1. pers. 2. pers. 3. pers. 1. pers. 2. pers. 3. pers. Preesens dignem digneš digne dignemo dignete dignu Aoristi dignuh dignu dignusmo dignuste dignuše Imperatiivi – digni – dignimo dignite – Aktiivin partisiipin perfekti dignuo m. dignula f. dignulo n. dignuli m. dignule f. dignula n. Passiivin partisiipin perfekti dignut m. dignuta f. dignuto n. dignuti m. dignute f. dignuta n.

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• dići

Synonyymit

• (siirtää ylös, suoristaa, yllyttää, lunastaa) podignuti
• (rakentaa) podignuti, izgraditi, sagraditi
• (korottaa arvoa) podignuti, povisiti
• (sängystä, jalkeille) ustati
• (kavuta) podignuti se, popeti se, uspeti se
• (kohota) podignuti se, narasti, povisiti se, porasti
• (myrskystä) podignuti se
• (kapinaan) podignuti se, ustati

Vastakohdat

• (siirtää ylös) skinuti, spustiti
• (suoristaa) spustiti
• (rakentaa) srušiti
• (korottaa arvoa) oboriti, sniziti, spustiti
• (kavuta) sići, spustiti se
• (kohota) sniziti se, spustiti se

Aiheesta muualla

• dȉgnuti Hrvatski jezični portal
• dȉgnuti Školski rječnik hrvatskoga jezika

Verbi

dignuti

1. (taivutusmuoto) monikon maskuliinimuoto sanasta dignut
2. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin määräinen maskuliinimuoto sanasta dignut
3. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin määräinen eloton maskuliinimuoto sanasta dignut