oboriti

Kroaatti

Verbi

obòriti (yks. 1. òborīm) (perfektiivinen) (imperfektiivinen obárati)

1. kaataa
2. (kuvaannollisesti) hylätä (antaa hylkäävä arvosana)
3. (kuvaannollisesti) laskea, alentaa (vähentää arvoa tai määrää)
4. kumota (osoittaa paikkansa pitämättömäksi)
5. rikkoa (ennätyksestä)

Taivutus

    Verbin oboriti taivutus 

Infinitiivi Preteritin adverbi Gerundi oboriti oborivši – Aikamuoto Yksikkö Monikko 1. pers. 2. pers. 3. pers. 1. pers. 2. pers. 3. pers. Preesens oborim oboriš obori oborimo oborite obore Aoristi oborih obori oborismo oboriste oboriše Imperatiivi – obori – oborimo oborite – Aktiivin partisiipin perfekti oborio m. oborila f. oborilo n. oborili m. oborile f. oborila n. Passiivin partisiipin perfekti oboren m. oborena f. oboreno n. oboreni m. oborene f. oborena n.

Etymologia

• o- + boriti se

Aiheesta muualla

• obòriti Školski rječnik hrvatskoga jezika