Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kumota (74) (taivutus[luo])

  1. kaataa kyljelleen tai ympäri
    kumota astia
  2. saattaa pois voimasta, tehdä pätemättömäksi (voimaansaatettu asia)
  3. osoittaa vääräksi, osoittaa paikkansa pitämättömäksi
    Moni tieteen teoria on kumottu ajan saatossa.
  4. (arkikieltä) juoda (erit. alkoholia)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkumot̪ɑˣ/
  • tavutus: ku‧mo‧ta

Etymologia muokkaa

sanan kumo- vartalosta kumo-- ja suffiksista -ta[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kumota Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 645 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet muokkaa

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 330 Supistumaverbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.