Ruotsi

muokkaa

upphäva (1)

  1. kumota (laki; päätös)
  2. mitätöidä (viisumi)

Taivutus

muokkaa
Taivutus – upphäva
Persoonamuodot
muoto aktiivi passiivi
preesens upphäver upphävs,
upphäves
imperfekti upphävde upphävdes
supiini upphävt upphävts
imperatiivi upphäv
Nominaalimuodot

Aiheesta muualla

muokkaa
  • upphäva Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)