draga

Katso myös: drága

Espanja

Substantiivi

draga f. (monikko dragas)

1. ruoppaaja

Kroaatti

Adjektiivi

draga

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta drag
2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen maskuliinimuoto sanasta drag
3. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen neutrimuoto sanasta drag
4. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin epämääräinen elollinen maskuliinimuoto sanasta drag
5. (taivutusmuoto) monikon neutrin nominatiivimuoto sanasta drag
6. (taivutusmuoto) monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta drag

Ruotsi

Verbi

draga (epäsäännöllinen)

1. (vanhahtava) rinnakkaismuoto sanasta dra

Taivutus

Taivutus – draga
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	drager	drags, drages
imperfekti	drog	drogs
supiini	dragit	dragits
imperatiivi	drag	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: draga
• passiivin infinitiivi: dragas
• aktiivin part. prees: dragande
• passiivin part. prees: dragandes
• part. perf.: yl. dragen, n. draget, määr./mon. dragna