Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. entfällt
ind. imperf. y. 3. p. entfiel
part. perf. entfallen
apuverbi sein

entfallen

  1. (ylätyyliä) (d) entfallen pudota jklta, lipsahtaa jkn käsistä, luiskahtaa jkn käsistä
  2. (ylätyyliä) (d) entfallen unohtua jklta
  3. (ylätyyliä) auf (a) entfallen langeta jklle, tulla jkn osaksi
  4. (ylätyyliä) raueta, jäädä toteutumatta

Etymologia muokkaa

ent- + fallen