epäjumala
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
epäjumala
- uskonnollisen tai hengellisen palvonnan kohde, jonka puhuja ei usko omaavan sellaisia ominaisuuksia, joiden perusteella sitä olisi aiheellista pitää todellisena jumaluutena
- Minä en halua palvella pakanoiden epäjumalia.
- ylenpalttisen ihailun tai tavoittelun kohde
- Raha on hänen epäjumalansa.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: [ˈe̞pæˌjumɑlɑ]
EtymologiaMuokkaa
yhdyssana sanoista epä- ja jumala
KäännöksetMuokkaa
Liittyvät sanatMuokkaa
SynonyymitMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
- epäjumala Kielitoimiston sanakirjassa