SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

jumaluus (40)[1]

  1. jumalan olemus; jumalallisuus
  2. yliluonnollinen voimallinen olento, jumala

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jumaluus jumaluudet
genetiivi jumaluuden jumaluuksien
partitiivi jumaluutta jumaluuksia
akkusatiivi jumaluus;
jumaluuden
jumaluudet
sisäpaikallissijat
inessiivi jumaluudessa jumaluuksissa
elatiivi jumaluudesta jumaluuksista
illatiivi jumaluuteen jumaluuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jumaluudella jumaluuksilla
ablatiivi jumaluudelta jumaluuksilta
allatiivi jumaluudelle jumaluuksille
muut sijamuodot
essiivi jumaluutena jumaluuksina
translatiivi jumaluudeksi jumaluuksiksi
abessiivi jumaluudetta jumaluuksitta
instruktiivi jumaluuksin
komitatiivi jumaluuksine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

jumala + -uus

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

jumaluusoppi

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40