jumaluus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajumaluus (40)
- jumalan olemus; jumalallisuus
- yliluonnollinen voimallinen olento, jumala
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈjumɑluːs/
- tavutus: ju‧ma‧luus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jumaluus | jumaluudet |
| genetiivi | jumaluuden | jumaluuksien |
| partitiivi | jumaluutta | jumaluuksia |
| akkusatiivi | jumaluus; jumaluuden |
jumaluudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jumaluudessa | jumaluuksissa |
| elatiivi | jumaluudesta | jumaluuksista |
| illatiivi | jumaluuteen | jumaluuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jumaluudella | jumaluuksilla |
| ablatiivi | jumaluudelta | jumaluuksilta |
| allatiivi | jumaluudelle | jumaluuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jumaluutena | jumaluuksina |
| translatiivi | jumaluudeksi | jumaluuksiksi |
| abessiivi | jumaluudetta | jumaluuksitta |
| instruktiivi | – | jumaluuksin |
| komitatiivi | – | jumaluuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | jumaluude- | |
| vahva vartalo | jumaluute- | |
| konsonantti- vartalo |
jumaluut- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- jumaluus Kielitoimiston sanakirjassa