hankala
Katso myös: Hankala |
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaahankala (10) (komparatiivi hankalampi, superlatiivi hankalin) (taivutus)
- vaikea, työläs, vaativa
- Kuuma sää ja hankala maasto vaikeuttivat sammutustöitä. (yle.fi)
- (henkilöstä) itsepäinen, riidanhaluinen
- Kuinka hankala asiakas tulee kohdata?
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhɑŋ.kɑ.lɑ/
- tavutus: han‧ka‧la
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa2. itsepäinen, riidanhaluinen
|
Liittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: hankaluus
- verbit: hankaloittaa, hankaloitua
Aiheesta muualla
muokkaa- hankala Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004