hankala
Katso myös: Hankala |
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
hankala (10) (komparatiivi hankalampi, superlatiivi hankalin) (taivutus)
- vaikea, työläs, vaativa
- Kuuma sää ja hankala maasto vaikeuttivat sammutustöitä. (yle.fi)
- (henkilöstä) itsepäinen, riidanhaluinen
- Kuinka hankala asiakas tulee kohdata?
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhɑŋ.kɑ.lɑ/
- tavutus: han‧ka‧la
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
2. itsepäinen, riidanhaluinen
|
Liittyvät sanat muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: hankaluus
- verbit: hankaloittaa, hankaloitua
Aiheesta muualla muokkaa
- hankala Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004