hapettaa

Suomi

Verbi

hapettaa (53-C) (taivutus[luo])

1. (kemia) saattaa aine yhtymään kemiallisesti happeen
2. (kemia) kasvattaa aineen hapetuslukua (tai alkuaineen positiivista varausta) poistamalla siitä elektroneita
3. (fysiikka) saattaa happi sekoittumaan nesteen molekyyleihin

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑpet̪ːɑːˣ/
• tavutus: ha‧pet‧taa

Käännökset

1. saattaa aine yhtymään kemiallisesti happeen

englanti: oxidize

espanja: oxidar

Liittyvät sanat

• happi
• ilmastaa

Johdokset

• substantiivit: hapete, hapetin, hapetus
• verbit: hapettua

Aiheesta muualla

• hapettaa Kielitoimiston sanakirjassa