harhailla

Suomi

Verbi

harhailla (67) (taivutus[luo])

1. kulkea tai liikkua ilman päämäärää

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑrhɑi̯lːɑˣ/
• tavutus: har‧hail‧la

Etymologia

• johdos verbistä rha (vartalo rha- + johdin -il:ile- + infinitiivin tunnus -la)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: harhaileminen, harhailu

Aiheesta muualla

• harhailla Kielitoimiston sanakirjassa