Substantiivi

muokkaa

harhailu (2)

  1. harhaileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhɑrhɑi̯lu/
  • tavutus: har‧hai‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi harhailu harhailut
genetiivi harhailun harhailujen
harhailuiden
harhailuitten
partitiivi harhailua harhailuita
harhailuja
akkusatiivi harhailu;
harhailun
harhailut
sisäpaikallissijat
inessiivi harhailussa harhailuissa
elatiivi harhailusta harhailuista
illatiivi harhailuun harhailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi harhailulla harhailuilla
ablatiivi harhailulta harhailuilta
allatiivi harhailulle harhailuille
muut sijamuodot
essiivi harhailuna harhailuina
translatiivi harhailuksi harhailuiksi
abessiivi harhailutta harhailuitta
instruktiivi harhailuin
komitatiivi harhailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo harhailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi harhailla + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa