Katso myös: Haro, härö, Härö

haro

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä haroa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä haroa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä haroa

Esperanto

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

haro

  1. hius, karva

Substantiivi

muokkaa

haro

  1. hius, karva

Ranska

muokkaa

Interjektio

muokkaa

haro

  1. apua, auttakaa
  2. (metsästys) koirille annettava käsky valmistautua toimintaan

Substantiivi

muokkaa

haro m. (yksiköllinen)

  1. huuto, karjunta
  2. parkuminen, valitushuuto
  3. äänekäs julistus

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa