julistus

Suomi

Substantiivi

julistus (39)^[1]

yhteinen julkinen, yleensä aatteellinen, kannanotto; se, että julistetaan

Ääntäminen

IPA: /ˈjulist̪us/
tavutus: ju‧lis‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	julistus	julistukset
genetiivi	julistuksen	julistusten julistuksien
partitiivi	julistusta	julistuksia
akkusatiivi	julistus; julistuksen	julistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	julistuksessa	julistuksissa
elatiivi	julistuksesta	julistuksista
illatiivi	julistukseen	julistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	julistuksella	julistuksilla
ablatiivi	julistukselta	julistuksilta
allatiivi	julistukselle	julistuksille
muut sijamuodot
essiivi	julistuksena	julistuksina
translatiivi	julistukseksi	julistuksiksi
abessiivi	julistuksetta	julistuksitta
instruktiivi	–	julistuksin
komitatiivi	–	julistuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	julistukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	julistus-

Käännökset

1. yhteinen julkinen, yleensä aatteellinen, kannanotto

englanti: declaration, proclamation f.
espanja: declaración f.
italia: dichiarazione f.
ranska: déclaration f.

ruotsi: förklaring yl., deklaration yl.
saksa: Erklärung f.
tanska: erklæring yl.
venäjä: декларация, прокламация

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

itsenäisyysjulistus, julistuskirja, ohjelmajulistus, ohjelmanjulistus, pannaanjulistus, pannajulistus, puolueettomuusjulistus, sodanjulistus

Aiheesta muualla

julistus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=julistus&oldid=4471091”