heilurihara

Suomi

Substantiivi

heilurihara (9)

1. puutarhanhoitoon tarkoitettu käsikäyttöinen hara, joka soveltuu sekä rikkaruohon kitkentään että maa-aineksen kuohkeuttamiseen

Ääntäminen

• IPA: /ˈhei̯luriˌhɑrɑ/
• tavutus: hei‧lu‧ri‧ha‧ra

Etymologia

• yhdyssana sanoista heiluri ja hara