heiluri
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
heiluri (6)
- akselin tai pisteen ympäri vapaasti kiertymään pääsevä, painovoiman vaikutuksesta heilahteleva kappale
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhei̯luri/
- tavutus: hei‧lu‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | heiluri | heilurit |
| genetiivi | heilurin | heilurien heilureiden heilureitten |
| partitiivi | heiluria | heilureita heilureja |
| akkusatiivi | heiluri; heilurin |
heilurit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | heilurissa | heilureissa |
| elatiivi | heilurista | heilureista |
| illatiivi | heiluriin | heilureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | heilurilla | heilureilla |
| ablatiivi | heilurilta | heilureilta |
| allatiivi | heilurille | heilureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | heilurina | heilureina |
| translatiivi | heiluriksi | heilureiksi |
| abessiivi | heiluritta | heilureitta |
| instruktiivi | – | heilurein |
| komitatiivi | – | heilureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | heiluri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
heilurijuna, heilurikello, heilurikoje, heilurilautta, heiluriliike, heiluriliikenne, heilurimiina, heilurinvarsi, heiluriovi, kellonheiluri
Aiheesta muualla muokkaa
- heiluri Kielitoimiston sanakirjassa