heruttaa

Suomi

Verbi

heruttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. aiheuttaa, rohkaista, voimistaa maidon tms. herumista

   "Kyllä muistan murhevuoet, Arvoan ajat pahemmat;

   Isä survi suokanervat, Veikko vehkoja keräsi,

   Äiti hiehoa herutti, Sisko vuohta vollotteli..." (Kanteletar)

   "Etenkin aamuvarhaisin saunan alkulämmityksen aikana savu herutti kitkeriä kyyneliä." (Savu kirvelee naapuria Suomessakin – Sauna-Jorma ei ole yksin, iltasanomat.fi 23.10.2013)

2. herua

   "Ähkin ja puhkin siinä sängyssä ja tunsin ku toinen tissi alko heruttaa maitoa niin että sitä valu pitkin rintakehää!" (Vau.fi-foorumi 21.3.2011)

3. (slangia, kuvaannollisesti) kalastella, pyrkiä tieten tahtoen saamaan esimerkiksi huomiota tai kehuja

Ääntäminen

• IPA: /ˈherut̪ːɑːˣ/
• tavutus: he‧rut‧taa

Etymologia

• johdos verbistä herua (vartalo heru- + johdin -tta- + infinitiivin tunnus -a)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: heruttaja, heruttaminen, herutus

Aiheesta muualla

• heruttaa Kielitoimiston sanakirjassa